Kevät näyttää asettuneen meikäläisenkin pihapiiriin ihan asumaan. Olin koiran kanssa lenkillä ja sain samalla tutustua kevääseen vähän koiramaisella tasolla. Siellä tasolla kevät todella tuoksui ja kuului. Mikä ihana juoksevan puron tuoksu sen soljuessa kivien ja ruohotupsujen kiemuraisessa uomassa. Lapsuuden mieleen tuova hevosen tuoksu, kun pysähdyimme silittelemään naapurin kiiltäväkarvaista upeata hevosta ( minä silitin koira vain haisteli) Mullan väkevä haju kyntöpellon pientareella ja kaadetun puun tuoksu metsän reunassa. Koiralle kaikki merkitsi lukemattomia nuuhkaisuja ja kaapimista tassuilla minulle nautiskelua elämän ihanuudesta.

Kotona odotti risujen keruu. Kuinka paljon tuleekaan risuja yhdestä kaadetusta puusta. Mutta nyt tuli tilaa perustaa salainen puutarha. Mitä sinne tulee on vielä hämärän peitossa nyt se sai kuitenkin kaksi tuijaa ja pian kukkivat tuomet. miten paljon hauskaa voikaan tehdä ihan tavallisesta pihasta.